

Kaarma-dolomiittia louhitaan Saarenmaalla Kuressaaren lähellä, ja arvokkuutensa ansiosta Kaarma-dolomiitti tunnetaan myös Saarenmaan marmorina. Väriltään vaaleanharmaata tai sinertävänharmaata hienokiteistä dolomiittia esiintyy massiivisina, jopa metrin paksuisina kerroksina. Kaarma-dolomiitti on syntynyt yli 400 miljoonaa vuotta sitten. Tuoreena louhittuna kivi on helposti työstettävää, ja nykyään sitä käytetään pääasiassa viimeistelykivenä.
Kaarma-luonnonkiveä käytettiin vuosisatoja sitten muun muassa Kuressaaren linnan, Kaarman kirkon, Tallinnan Niguliste-kirkon ja Riikan tuomiokirkon rakennustöissä. Kaarman kirkon rakentamisessa käytettiin paikallista dolomiittia jo 1200-luvulla ja vuosisataa myöhemmin kivi löysi käyttöä myös Viron mannerosassa. 1600-luvulta lähtien Kaarma-kiveä alettiin käyttää Tallinnassa.
Laajemmassa mittakaavassa Kaarma-dolomiittia alettiin louhia 1900-luvun puolivälissä, jolloin sitä vietiin myös Venäjälle ja Latviaan. Kaarma- dolomiitin nykyaikaisen käytön parhaita esimerkkejä ovat Kumun taidemuseo, Tallinnan yliopiston rakennus sekä Viron Musiikki- ja teatteriakatemia.
Kaarma-dolomiitti on yksi kahdesta tunnetuimmasta Saarenmaalla louhittavasta luonnonkivestä – toinen on Selgase-dolomiitti.
Tunnetaan myös nimellä: Saarenmaan marmori ja Saarenmaan dolomiitti.
Väri: perussävy on vaaleanharmaa, värin tai kuvioinnin mukaan ei lajitella.
Pintakäsittely: sahattu, hiottu, lohkopinta, höylätty, piikattu, raaputettu.
Käyttösuositukset:
- ihanteellinen käytettäväksi julkisivuissa;
- tuuletettavat laattajulkisivut ja itsekantavat muurit;
- sokkelikivet ja muurikivet;
- eriprofiiliset vedenohjaimet, karniisit, kamanat sekä ikkunalaudat;
- ulko- ja sisäportaat, porrastasanteet;
- terassilaatat, kiveyslaatat, balustradit, pilarit ja takat;
- lisäksi lattialaatat ja seinälaatat sisätiloihin sekä erilaiset sisustuselementit.
Pintakäsittelyt





















Sisätilat
























Ulkotilat









































Erikoisosat








